Kotikymppi 18.1.2007

Miksi on niin hiljaista?

Viime viikolla eduskunnassa äänestettiin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä, jääkö lakiin vaatimus 50 000 asukkaan vähimmäisrajasta toisen asteen ammatillisen koulutukseen liittyen. Valitettavasti jäi ja se tarkoittaa, että ilman erityisen painavaa syytä, kaikki tuon rajan alittavat ammatillisen koulutuksen järjestäjät pakotetaan hallinnollisesti jonkin toisen organisaation alaisuuteen. Ensin keskitetään hallinto, sitten koulutus.

Lappilaislähtöinen kollegani Unto Valpas (vas) teki esityksen, että tällainen keinotekoinen raja poistetaan ja minä kannatin häntä. Kantamme taakse asettui neljäkymmentä edustajaa. Hävisimme reilusti, mutta ainakin yritimme estää lakimuutoksen, joka tulee osoittautumaan turmiolliseksi Itä-Lapin seutukunnalle ja erityisesti Kemijärven kaupungille samoin kuin lukuisille muille
samanlaisille alueille ympäri Suomenmaan.

Kun vaatimus asukasrajasta löytyy lakitekstistä, sen mukaan mennään, vaikka lain perusteluissa selitettäisiin mitä hyvänsä. Siitähän meillä on karvaita kokemuksia UK-puiston syntyajoilta. Puistolain perusteluihin kirjattu Savukosken Yläperän tiestön kunnostaminen ei juridisesti tarkoittanutkaan mitään. Tuon valtion velvoitteen täyttymistä on odoteltu jo yli
neljännesvuosisata!

Eduskuntakeskusteluissa ei tuotu esille yhtään selvitystä, raporttia tai tutkimusta, jotka osoittaisivat, että koulutuksen kehittämisen ja kilpailukyvyn kannalta 50 000 asukaslukuraja on perusteltu. Sen sijaan päinvastaisia esimerkkejä löytyy eri puolilta Suomea. Itä-Lapin Oppimiskeskus ILO on kyennyt reagoimaan Salcomp Oy:n poislähdön jälkeisiin koulutustarpeisiin erittäin nopeasti. Toisen asteen ammatillinen koulutus ei rasita myöskään kaupungin muuta taloutta vaan koulutusta järjestetään kustannustehokkaasti. Myös koulutusarvioinneissa ILO on pärjännyt hyvin.

Itsenäisesti järjestetty toisen asteen ammatillinen koulutus on pienemmille paikka- ja seutukunnille yhtä tärkeää, kuin on ammattikorkeakoulutus tai yliopisto-opetus suuremmilla paikkakunnilla. Sivistysjohtaja Juha Narkilahti toikin valiokunnalle antamassaan asiantuntijalausunnossa erinomaisella tavalla esille, miksi ILO:n kaltainen koulutusyksikkö on meille niin tärkeä. Siitä hänelle reilu kiitos! Valitettavasti eduskunta päätti toisin.

Muuten asian tiimoilta on ollut käsittämättömän hiljaista. Lapin liiton tulisi toimia tärkeimpänä maakunnallisena edunvalvojana. Se ei kuitenkaan noussut tällaista pakkokeskittämistä vastaan. En ole huomannut, että myöskään maakunnan vahvin puolue Keskusta olisi hallituksen esityksen kyseenalaistanut.

Jos vastaavan esityksen olisi tehnyt jonkun muun puolueen ministeri, kävisi Itä-Lapissa ankara poru ja aiheesta. Nyt on aivan liian hiljaista. Ei ikävä asia muuksi muutu vaikka sen hyväksyykin oma puolue. Vastarinta on luvallista, jopa suotavaa.

Markus Mustajärvi
kansanedustaja