Kirjoitan tätä tekstiä itävallan Grazissa. Yli kolmenkymmenen vuoden ajan Itävallan, Saksan, Sveitsin ja Suomen parlamentaarikot ovat kohdanneet toisensa kuningas jalkapallon parissa. Nyt turnausta isännöi Itävalta vuorotteluperiaatteen mukaisesti. Vaikka pelaammekin maailmanmestaruuskisojen isäntämaan naapurissa, ei liene pelkoa siitä, että varsinainen turnaus jää tiedotusvälineissä jalkoihin.
Kauempaa katsoen kotimaan asiat asettuvat uuteen valoon ja mittasuhteet muuttuvat. Eduskunnan kuumimpia aiheita tälläkin viikolla olivat seksinoston kriminalisointi ja hedelmöityshoitolaki. Kumpaakin asiaa voi lähestyä vahvan periaatteellisesta näkökulmasta. Siksi niistä kai väännetäänkin niin hartaasti.
Kiihkomielisimmät ovat ryhmittyneet omiin joukkueisiinsa jo hyvissä ajoin. Poteroista ei juuri liikuta. Ne, joita ei lueta omiin kuuluviksi, tuomitaan harhaoppisiksi tai hoipertelijoiksi. Itse olen kokenut vieroksuntaa eduskunnan körmykaartin taholta, koska suhtaudun hedelmöityshoitolakiin suvaitsevaisesti.
Vastaavasti kiihkomielisimmät feministit karsastavat, koska en usko seksinoston kriminalisoinnin poistavan itse ongelmaa eli ihmisten alistamista. Jos sekä seksin osto, että myynti kriminalisoitaisiin, voisin esityksen hyväksyä. Tai sitten ei pidä kriminalisoida kumpaakaan. Nykyisen lakiesityksen tulkinta on kuin vesirajaan piirretty viiva.
Asioiden suhteellisuus tai niiden suhteettomuus saa tässä talossa, kuten julkisuudessakin, kummallisia piirteitä. Samana päivänä, kun eduskunnassa käsiteltiin kolmenkymmenen miljardin euron vuosittaisia menoja, nousi pääministerin lähettämät harmittomat tekstiviestit uutisten ykkösasiaksi. Mitätön, kiistatta yksityinen asia ajoi kaiken muun ohi. Siinä kohussa esimerkiksi kymmenen tuhannen työpaikan vähentäminen valtiolta ei painanut tirkistelyn rinnalla mitään.
Suhteellisuustajun puutteesta voi moittia myös niitä, jotka vastaavat Suomen junaliikenteen kehittämisestä tai paremminkin alasajosta. VR:n linjan mukaan maakuntakeskuksiin liikennöidään nopeammin ja paremmalla kalustolla, mutta siitä eteenpäin ei mitenkään.
Lapissa radan sähköistäminen Rovaniemelle uhkaa koitua Itä-Lapin kohtaloksi. Kun paremmalla kalustolla liikennöidään läänin pääkaupunkiin, tilannetta aiotaan tasoittaa siten, että Rovaniemeltä eteenpäin liikenne lakkaa kokonaan?!
Vastaavia esimerkkejä löytyy ympäri Suomen. Aikoinaan ei ehkä olisi pitänyt yksityistää ja liikelaitoistaa niin paljon. Huonompikin poliittinen ohjaus on parempi kuin ei mitään, silloin kun päätetään perusasioista.