Markus Mustajärven yhteystiedotPuhelin: (09) 432 3133
Sähköposti (Huom! ä=a): etunimi.sukunimi@eduskunta.fi
Onnea Paavolle ja Merjalle!
Vasemmistoliiton puoluevaltuusto valitsi tänään uudeksi puheenjohtajaksi Paavo Arhinmäen. Vaikka Paavon valintaa pidettiin etukäteen selvänä, Merja ylsi hyvään tulokseen. Puheenjohtajan paikasta kilvoitteli kaksi samanikäistä ensimmäisen kauden kansanedustajaa. Se antaa hyvän pohjan jatkaa uudistustyötä.
Henkilövaihdokset eivät sinällään ratkaise mitään, mutta voivat antaa mahdollisuuden. Tämän päivän politiikka elää tai kuolee tiedotusvälineissä. Jos et kiinnosta tiedotusvälineitä etkä kykene elämään sen rytmissä, olet pian entinen puoluejohtaja.
Paavolla on nyt vuosi aikaa vakiinnuttaa asemansa ennen ensi kesän puoluekokousta. Se vaatii, että hän on itsenäinen johtaja suhteessa erilaisiin kuppikuntiin ja pikkupelin pyörittäjiin, mutta herkkä kuuntelemaan, mitä mieltä jäsenistö ja äänestäjät ovat.
Nyt on tärkeä saada jo ennen syksyä käänne mielipidemittauksissa. Se ruokkisi uskoa ja omien aktiivisuutta. Perussuomalaisten ja vihreiden menestys ei enään ole heidän hyvyyttään vaan muiden heikkoutta. Vasemmistoliitto on perustyönsä eduskunnassa tehnyt näitä puolueita paremmin, mutta elänyt huonosti julkisuudessa. Uskon, että asetelma muuttuu jo ennen syksyä.
Vaalirahoitusta ja mielen pahoitusta
Ministeri Mauri Pekkarinen pahoitti mielensä, kun toinen ministeri Janne Vapaavuori vihjaisi nettikirjoituksessaan siihen suuntaan, että jokin tarkoitus näillä kauppaa ja kiinteistökauppaa harjoittavilla liikemiehillä varmaan on ollut vaalirahoitusta jakaessaan. Ministeri arveli, että vaalituella on yritetty ostaa poliittista tukea liikekeskusten sijoittelulle ja kiinteistöjen jalostukselle. Silloin syyttävä sormi osoittaa keskustaan, joka sai valtaosan julkisuudessa olleesta rahoituksesta.
Rovaniemen kelkkatehtaan vaiheet pysyvät jatkossakin julkisuudessa. Siksi moninaiset vaiheet rakennushankkeen aikana nähtiin. Sinälläänhän Kuntien eläkevakuutuksen päätös sijoittaa kotimaiseen kohteeseen oli aivan oikea, mutta kaupanteossa nähtiin kummallisia kiemuroita, joita nyt peräävät rovaniemiläiset kunnallispoliitikotkin.
Tutkivalle poliittiselle journalismille, jos sellaista Suomesta löytyy, suosittelen perehtymistä talouden ja politiikan kytkökisiin siellä, missä iso raha liikkuu eli Lapin matkailussa. Tottakai niillä, jotka yritystoimintaa harjoittavat, on oma oikeutensa esittää toiveita ja vaatimuksia esimerkiksi maankäytön suhteen, mutta suhde poliitikkoihin täytyy olla avoin. Kun kuitenkaan yksi taho tai osapuoli ei voi sanella kaikille muille, mitä tehdään.
Epäilen, että vaalirahoituskohu jalkautuu myös maakuntatasolle tänne Lappiin. Kaikki rahoituslähteet, myös säätiöiden ja ammattiyhdistysliikkeen vaalirahoitus, työnantajajärjestöjen ja yksittäisten yritysten vaalitukea unohtamatta, on syytä käydä läpi. Vain siten palautuu politiikkaan uskottavuus ja läpinäkyvyys.
Jokin aika sitten eduskunnan puhemies nuhteli edustajakollega Minna Sirnöä, kun tämä kysyi eduskuntakeskustelun aikana pääministeri Vanhaselta, kuinka hän kehtaa valehdella istuntosalissa. Eduskunnan sääntöjen mukaan edustaja ei saa istunnossa syyttää toista valehtelusta vaan sen sanan sijaan täytyy käyttää kiertoilmausta. Minna otti moitteet kiltisti vastaan, mutta saattoi olla itse asiassa aivan oikeassa.
Jos pääministerin muistamattomuus esimerkiksi puolueensa vaalirahoituksesta on sitä luokkaa, mitä hän sen sanoo olevan, olen huolestunut hänen hyvinvoinnistaan. Stressin täytyy olla paha, kun muisti sassaroi noinkin pahasti. Tai sitten puoluesihteeri Korhonen on juilannut puheenjohtajaa tosi pahasti ja toistuvasti. Niin ulkona Vanhanen näyttää olleen puolueensa vaalikampanjan rahoituksesta ja talousasioista ylipäätään.
Itselläni on helppo puhua vaalirahoituksesta. Ei ole tilille tulllut rahaa säätiöiltä eikä epämääräisiltä Näivettyvien Maakuntien Suomi tai Menehtyvä Suomi -yhdistyksiltä. Ihmettelin jo viime eduskuntaavaalikampanjan aikaan, kuinka joillain ehdokkailla oli vaalirahaa käytössään valtavia summia. Jos ehdokkaan kampanjan tosisasiallinen hinta nousee Lapissakin yli sadantuhannen euron, ei kohtuudesta voi enää puhua.
Kaavoitusasioissa ja kiinteistökaupoissa yrityksellä on heti oma hyöty konkreettisesti mukana. Se ei saa mennä ohi yleisen ja yhteisen hyödyn. Siksi vaalirahoituksen on oltava läpinäkyvää. Nyt vaalirahoitusta säätelevä laki jäi puolitiehen. Olisi ollut aivan yksinkertaista siirtyä tositepohjaiseen seurantaan, jonka mukaan tietyn rajan yli menevä tuki olisi aina julkista. Oikeusministeriöllä, tai organisaatiolla, joka tehtävää hoitaa, olisi aina kaikki aineisto käytössään.
15.6.2009
Väärin veikattu
Ei sattunut vaaliveikkaus kohdalleen kuin osittain. Demarit menettivät yhden paikan ja Vasemmistoliitto ainoansa. RKP sai taas kannattajansa liikkeelle ja säilytti paikkansa. Vihreiden kaksi euroedustajaa oli pienoinen yllätys vaikka heidän listansa oli kova.
Vasemmistoliiton tulos oli surkea. Osallistuessani ILOn kokoukseen Genevessä maanantaista keskiviikkoon tein päätöksen kertoa kantani julki: Vasemmistoliiton johdossa sukupolvenvaihdos on välttämätön. Se kannanotto riitti kuumapäisimmille ja niille, jotka ovat sieluunsa ikuisen vamman saaneet jo 1970-luvulla vasemmiston sisällissodassa. Leimakirveiden heiluttelu ja vanhojen haukkumasanojen viljely alkoi välittömästi.
Länsimaisissa demokratioissa puoluejohtaja saattaa erota jo yhden kunnon vaalitappion jälkeen ja ilmoittaa erostaan heti vaali-iltana. Meille näitä tappioita tuli kaksi runsaan puolen vuoden aikana ja kolme puoluetta ohitti meidät kannatuksessa.
Vasemmistoliiton ongelma ei ole jaossa enemmistöön ja vähemmistöön. Se blokkijako ei enää toimi. Paremminkin kyse on sukupolvien välisestä kuilusta. Vasemmiston voiman vuosina valtaan noussut ikäluokka on voinut säilyttää asemansa, koska uusia haastamaan kykeneviä ikäluokkia ei ole puolueeseen tullut. Ne kaikki on karkotettu pois. Kun muissa puolueissa nuoria tuetaan ja nostetaan esiin, vasemmalla viikate on heilahtanut heti, kun jonkun nuoren pää on noussut muita ylemmäs.
Aatteellisesti degeneroitunut sukupolvi on kyennyt jakamaan hupenevan vallan sulle mulle-tyyliin yli perinteisten rintamalinjojen. Epäpyhiä liittoja on nähty ay-liikkeen, puoluejohdon ja eduskuntaryhmän välillä. Ne kaikki ovat vaikuttaneet samaan suuntaan: estäneet uudistumisen. Vanhalla sukupolvella on ollut käytössään ammattiyhdistysliikkeen rahat ja koneisto, säätiöihin piilotettu taloudellinen valta, vanhojen järjestöjen tuki ja lehdet.
Nyt ei ole muuta vaihtoehtoa kuin nostaa uusia kasvoja esiin kaikilla rintamilla. Huonommin tässä ei enää voi käydä! Vanha valta käy vielä vastaiskuun ja iskee vahvimpaa puheenjohtajakanditaattia vastaan jo ennen puoluevaltuuston kokousta. Uskon kuitenkin, että valta vanhan järjestyksen horjuu...
* * *
Tänä iltana putkahti esille Keskustan ja Kokoomuksen saama runsas vaalirahoitus, joka on lähtöisin (hämärä)yrityksiltä ja työnantajien säätiöltä. Miksiköhän vaalirahoitus paljastui vasta EU-vaalien jälkeisellä viikolla?
EU-vaalien uudet ulottuvuudet
Puolueet hakevat Suomessa eurovaaleista vauhtia seuraavia eduskuntavaaleihin. Monet ehdokkaat tekevät pohjia tuleviin koitoksiin. Puolueista kokoomus yrittää ottaa neljällä edustajalla piikkipaikan näissäkin vaaleissa ja kaksi muuta suurta puoluetta, keskusta ja sosiaalidemokraatit tavoittelevat torjuntavoittoa.
Vihreät haaveilevat kahdesta paikasta luottaen hyvään listaansa ja kaiken hyvän tuojan imagoonsa. Kristillisdemokraatit ratsastavat Timo Soinilla, jonka käytös on muuttunut lyhyessä ajassa lupsakasta sutkauttelijasta ylimieliseksi besserwisseriksi vailla todellisia näyttöjä. Kahdella kärjellä, Soinilla - josta hyvinkin voi tulla ääniharava - ja Sari Essayahilla, vaaliliitto saa tavoittelemansa kaksi paikkaa.
Perussuomalaisten kritiikitön nostatus valtamediassa ihmetyttää. Puheenjohtaja Timo Soinilla samoin kuin puolueellaankin tuntuu olevan aivan omat sääntönsä. keskustelussa. Heti, kun perussuomalaisten pitäisi vastata omista teoistaan tai tekemättömyydestään, he aloittavat hirveän huuodon, kuinka heitä vainotaan ja vanhat puolueet käyvät kimpuun. Marttyyriksi on helppo heittäytyä, jos maasta puuttuu kriittinen poliittinen journalismi.
Apu-lehdessä oli kolmen aukeaman juttu perussuomalaisten puoluekokouksesta Seinäjoella. Täysin kritiikittömässä, itse asiassa palvovassa jutussa, toimittaja rinnastaa perussuomalaiset peronismiin?! Kun ympäri käydään, niin yhteen tullaan: kyseinen toimittaja kirjoitti aikoinaan entisessä elämässään viimeisen Suomen kommunistisen puolueen ohjelman. Mutta onhan se entinen puheenjohtajammekin tukemassa äärioikeistolaista Risto E. J. Penttilää...
Eräs toimittaja luonnehti minulle vasemmistoliiton roolia ja todennäköistä tulosta näissä vaaleissa osuvasti. Hän sanoi, että uskoo puolueemme saavan yhden paikan, vaikka olemme tehneet kaikkemme sen menettääksemme. Niinpä!
Tulosveikkaukseni, joka on tehty sunnuntaina klo 10.58: Kokoomus 3 , Keskusta 3 , SDP 3, Vihreät 1, Vasemmistoliitto 1, Perussuomalaiset 1 ja Kristillisdemokraatit 1. Vihreät voivat olla lähellä toista paikkaa, jolloin Keskusta menettää kolmannen.
07.04.2009
Ansiotonta arvonnousua
Viimeisin puolueiden kannatusta mittaava mielipidemittaus oli Vasemmistoliiton osalta surkea. Sen paremmin siitä ei voi sanoa. Hieman päälle 7 %:n kannatus tilanteessa, jossa herrat kuppaavat valtionyhtiöistä huippupalkkioita ja eläkkeitä, yleismaailmallinen talouskriisi horjuttaa yhteiskuntien perusrakenteita ja hyvätuloisten veroalea jatketaan vaikka velkarahalla antaisi mahdollisuuden haastaa kunnolla nykyinen meno ja valtaapitävät. Mutta kun ei...
Vasemmistoliitto on nykyisin puolue, joka ei uskalla olla kannattajiensa kanssa samaa mieltä. EU-kriittisyys on häivytetty taka-alalle vaikka kannattajista yli 90 %:a suhtautuu hyvin vastahakoisesti koko järjestelmään. Ilmeisesti ammattiyhdistyseliitin harhakuva palkansaajien yhteisestä lintukodosta on siirretty Vasemmistoliiton taakaksi ja siksi ei sovi olla eri mieltä ay-pomojen ja sosiaalidemokraattien kanssa. Se on tuhon tie!
Näin on tehty tilaa Timo Soinin populismille jopa niin, että perussuomalaiset näyttäytyvät ainoana EU-kriittisenä puolueena. Nyt on jo kyse vasemmiston heikkoudesta, ei Soinin hyvyydestä.
Myös porvarihallituksen ekologisena viikunanlehtenä huseraavat vihreät niittävät satoa, jota eivät ole kylväneet. En ole tavannut toista puoluetta, joka yhtä härskisti puhuisi yhtä ja tekisi toista. Vihreille häviävät jopa paatuneimmat keskustapoliitikotkin. Mutta niin vain kannatus kasvaa.
Vasemmistoliitto ei kuitenkaan voi nousta syyttämällä muita epäreilusta pelistä tai populismista. Viimeistään nyt on katsottava peiliin ja oltava rehellisiä. Pelkät henkilövaihdokset eivät riitä vaikka ovat välttämättömiä. Niiden lisäksi on uskallettava olla jotain mieltä. Se tarkoittaa yksiselitteistä Nato-vastaisuutta, EU-kriittisyyttä, tinkimätöntä sosiaalisuutta ja ekologisten reunaehtojen tunnustamista.
15.2.2009
Nato-intoilua ja piiloilua
Kuinkahan moni perussuomalaisia äänestävä tietää, että puolueen puheenjohtaja on valmis hyväksymään Suomen Nato-jäsenyyden. Viime keskiviikon eduskuntakeskustelussa yritin saada Timo Soinin sanomaan selvästi, etteivät perussuomalaiset tule missään tilanteessa hyväksymään Nato-jäsenyyttä, mutta sellaista kantaa ei kuulunut. Päinvastoin, kaikki puolueen kansanedustajat katosivat salista. Ilmeisesti asia oli niin kiusallinen, että helpompi oli väistää keskustelu. Niinhän he tekivät syksylläkin, kun islantilaisen Kaupthing-pankin tuesta päätettiin.
Jotta lukijat eivät epäilisi minun puhuvan omiani, tässä pieni uutinen:
Soini onkin Nato-mies
11.4.2008 Uusi Suomi
Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Soini tarjoaa Suomelle turvallisuuspoliittisena ja turvatakuuratkaisuna Norjan Nato-mallia.
- Mieluummin Nato kuin EU, Soini sanoo uusisuomi.fi:lle.
Valtiosihteeri Teija Tiilikainen julkisti torstaina selonteon EU:n Lissabonin sopimukseen sisältyvästä keskinäisen avunannon velvoitteesta. Soini ei usko EU-maiden keskinäisiin sotilaallisiin turvatakuisiin.
- Sotilaalliset turvatakuut voi saada vain Natossa.
Soini on valmis viemään Suomen turvatakuiden vuoksi Naton jäseneksi.
- Norjan mallin mukaan, linjaa hän.
Soini korostaa, että hänen Nato-kantansa on henkilökohtainen. Puolueella on eri kanta.
Soini on eduskunnassa vuoden 2008 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelua varten nimetyn parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen.
Kirjoittaja Jyrki Karvinen¨
Paljon enemmän minä kunnioitan sellaisia kansanedustajia, jotka kertovat Nato-kantansa rehellisesti vaikka olisivat itse asiassa päinvastaista mieltä kuin minä. Missä on nyt se Timo, joka perää suoraselkäisyyttä? Ilmeisesti perussuomalaiset ovat laskeneet niin, etteivät hallitustietään ainakaan Natoon kaada. Euroopan Unionia on helppo vastustaa, kun asia on jo päätetty, Nato-ratkaisu on vielä auki.
26.1.2009
Älyä, älyttömyyksiä ja Sasin surkeutta
Kansanedustaja, entinen ministeri ja nykyinen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok) esitti kansanedustajien määrän pudottamista 150 edustajaan. Tammikuun hiljaisina uutisviikkoina tällaisellakin "avauksella" saa palstatilaa varsinkin, jos iltapäivälehden luottotoimittaja vihkiytyy asialle. Saahan siinä toimittajakin itsensä helpolla ja halvalla esille.
Sasin esitys ei ole uusi ja sillä saa varmuudella kansansuosiota, ilmaisen julkisuuden lisäksi. Esitystään Sasi perusteli mm. valtion tuottavuusohjelmalla ja sillä, että myös eduskunnan pitää säästää. Sen Sasi unohti, että valtion tuottavuusohjelmalle ei löydy yhtäkään asiaperustetta, vaan kyse on ideologisesta leikkauslistasta. Sasille varmaan kävisi sekin, että eduskunnan palvelut hankittaisiin ostopalveluna Tampereen kauppakamarilta. Sen verran hän näyttää demokratiaa arvostavan.
Jos säästöjä haetaan, kannattaisi muistaa, että ministeri Sasin toimikausi se vasta hintoihinsa tuli. TeliaSonera sekoiluista hän luisteli karkuun, vaikka sektoriministerinä oli päävastuussa asioiden huonosta hoidosta. Sasin ministeriaika muistetaan vieläkin toinen toistaan seuranneesta katastrofista.
Kansanedustaja Sasi on älykäs, kielitaitoinen, hyvin koulutettu ja kokenut poliitikko. Siksi onkin surkeaa, ettei hänellä ole selkärankaa tai suhteellisuudentajua käyttää lahjojaan toisella tapaa. Se, jolle paljon on annettu, puuttuu jotain oleellista eli nöyryyttä. Se romuttaa paljon siitä, mitä Sasi voisi olla.
Kiivaita kokouksia kunnissa
Tammikuussa näytellään monissa kunnissa mielenkiintoisia näytelmiä, kun kunnissa valitaan luottamushenkilöjohto seuraaviksi vuosiksi. Kovin kateellinen näkyvästäkään luottamuspaikasta ei kannata olla, sillä kunnissa jaetaan lähinnä kurjuutta lähiaikoina
Valtionosuusuudistus ei ehdi tähän hätään ja ennen kuin se saadaan nuijittua pöytään eduskunnassa, otellaan asiasta kiivaasti. Nollasummaperiaatteella toteutettava uudistus tarkoittaa, että kunnat taistelevat saman rahan jakamisesta uusin perustein. Siinä pienet kunnat uhkaavat jäädä jalkoihin ja kuntien edunvalvojat saavat pistää parastaan.
Kemijärvellä valitsimme valtuuston johtoon Jarkko Kotilaineen. En kehu Jarkkoa siksi, että hän on eduskunta-avustajani. Ensimmäinen kokous vakuutti myös muut kuin vassarit, että taisimme tehdä hyvän valinnan. Pitkähkön ja monivaiheisen kokouksen johto pysyi hyvin hanskassa, aloituspuhe oli erinomainen ja Jarkon motivoituneisuus paistoi läpi koko kokouksen.
Valitettavasti Jarkon valinta ei saanut sitä julkisuutta, minkä se olisi ansainnut. Paikalliset tiedotusvälineet uutisoivat valinnan asianmukaisesti, mutta muut eivät. Rovaniemellä valtuuston johtoon valittiin 24-vuotias Heikki Autto. Hänen valintaansa maakunnan ykköslehti rummutti ennen ja jälkeen kokouksen aivan kylläksi asti. Kemijärven ja Rovaniemen valintakokoukset pidettiin samana päivänä. Seuraavan päivän lehdessä etu- ja kakkossivu oli pyhitetty Rovaniemen valtuuston puheenjohtajalle (kok). Kemijärven valtuuston kokouksesta oli sisäsivulla pieni juttu, jonka kuvassa näkyi valtuuston puheenjohtajan (vas) takaraivo. Että sellaista tasapuolisuutta.
Vuosi vaihtui sodan melskeessä
Israel opettaa palestiinalaisille rauhan aatetta ja Joulun ilosanomaa voimatoimin. Maahyökkäys alkoi eilen ja sitä ennen massiiviset ilmaoperaatiot seurasivat toinen toistaan. Hamasin rakettihyökkäykset, jotka nekin ovat tuomittavia, vaikuttavat hieman liian kepeältä syyltä näin massiivisiin vastatoimiin. Suurempi painoarvo taitaa olla lähestyvillä vaaleilla.
Mielenkiintoista luettavaa ovat suomalaisten (ääri)oikeistolaisten poliitikkojen kommentit. Mitään tuomittavaa he eivät näe Israelin toimissa. Jumalan valittu kansa on saanut oikeutuksensa Jumalalta ja kaikki ne, jotka ovat Jumalan kanssa samaa mieltä, ovat tietenkin oikeassa, sillä Jumala on erehtymätön. Näin helppoa se on, eikä aikaa tarvitse käyttää turhan pohtimiseen. Maallinen, syntisen tien kulkija tosin ajattelee, että jos israelilaiset tarvitsevat valtionsa, niin kai sitten palestiinalaisetkin.
Missä on Martti Ahtisaari, Nato ja sen nopean toiminnan joukot, missä kaikki Nato-intoilijat, jotka ovat kertoneet Naton olevan rauhan tae ja rauhanjärjestö?
Talous pauhaa Joulurauhaa!
Maailmantalouden kriisi syvenee ja syvenee. Jos tämä EU:n ja muiden maailman talousmahtien solmima vakauttamis- ja elvyttämissopimus ei pidä, niin sitä seuraava hyökyaalto on kauhea. Silloin puhutaan jo maailmantalouden romahtamisesta. Siinäkin laskun maksaa kipeimmin se kaikkein köyhin, niin Suomessa kuin maailmallakin.
Suomen eduskunta on hyväksynyt jo kaksi pankkitukiratkaisua. Ensin islantilaisen Kaupthing-pankin Suomen valloitusta parsimaan ryhtyivät Sampo, Nordea ja OP Pohjola, mutta nekin vaativat valtion takapirukseen.
Olin sitä mieltä, että kun yksittäiset kansalaiset, yhteisöt - esimerkiksi Espoon kaupunki 15 miljoonalla eurolla - ja yritykset lähtivät juoksemaan ylikorkean koron perässä, siihen täytyy kuulua myös tavallista suurempi riski. Hävisimme äänestyksen 127-5. Olisi ollut täysin kohtuullista, että talletussuojan ylittävän ylikorkean koron osuus olisi jätetty tallettajan vastuuksi, mutta ei. Kummallista markkinataloutta ja kummallista selkärangattomuutta.
Seuraavaksi pankit saisivat 50 miljardin euron takuupäätöksen eduskunnalta. Edellisestä lamasta emme ole oppineet mitään: nyttenkään valtio ei saa pankkien osakkeita pantikseen, jos tukeen joudutaan turvautumaan. Toisin on yhdysvalloissa, Saksassa ja Britanniassa.
Jouluna on itse kenelläkin aikaa ja aihetta miettiä, kuinka paljon talouden pirulle annetaan valtaa.
06.10.2008
Kemijärvellä Vasemmistoliiton kunnnallisvaaliehdokkaaksi lähtenyt eläkeläinen on joutunut ankaran painostuksen kohteeksi. Häntä on häiritty puhelinrallilla ja vaadittu luopumaan ehdokkuudesta! Ainoa synti hänellä on, että valitsi puolueen väärin?!
Vasemmistolaisten ihmisten syrjintä on niin yleistä, että jotkut pitävät sitä yhtä luonnollisena kuin jokamiehen oikeuksia. Lapin Kansan päätoimittajan potkut ja sitä seurannut keskustelu paljastivat, että syrjinnällä ja syrjinnällä on eroa. Osa niistäkin, jotka ovat kauhistelleet syrjintää sukupuolisen suuntautumisen perusteella, ovat hiljaisesti hyväksyneet syrjinnän poliittisen mielipiteen vuoksi, koska päätoimittajaksi valitun Johanna Korhosen puoliso on ehdokkaana kuntavaaleissa Vasemmistoliiton listoilla.
Julkisessa keskustelussa se, että syrjityksi joutuneen Johanna Korhosen tuplasyrjinnän toinen puoli perustui juuri vasemmistolaisen ihmisen poliittiseen toimintaan, on vaiettu täysin. Se kertoo aika paljon tästä ajasta. Kun tiedotusvälineet vaikenevat tästä toisesta puolesta, samalla ne lähettävät viestin, että tuplasyrjinnän toinen puoli on ihan hyväksyttävää.
Lapissa jos missä, vasemmistolainen ihminen joutuu raivaamaan itselleen elintilan. Muistan hyvin, kun lähdin 1980-luvulla sitoutumattomana ehdokkaana mukaan kuntavaaleihin SKDL:n listoilta. Siinä siunaamassa meni harjoittelupaikka Metsähallituksessa. Kuulin jälkikäteen, kuinka silloinen kenttäpäällikkö oli sanonut Savukosken jätkien kuullen, että "hänhän ei kommunisteja palkkaa". Se ei mukavalta kuulostanut kaksikymppisestä nuoresta miehestä, joka ihan oikeasti haaveili ammatista metsäalalla.
Kaikkein kauheinta on seurata niitä ihmisiä, jotka ovat muuten mukavia, älykkäitä ja asiallisia, mutta eivät näe näitä syrjiviä valtarakenteita, koska ovat itse eläneet koko elämänsä rajan oikealla puolella.
Naapurikunnassa Rovaniemellä on tehty kauppatavaraa kouluista ja päiväkodeista. Tänään kaupunginhallitus päätti myydä sutkaista yhden koulun ja monta päiväkotia sijoittajalle, joka kunnostaa ne ja vuokra kaupungille. Kahdenkymmenen vuoden päästä kaupunki ostaa koulut takaisin.
En jaksa uskoa, että kukaan yksityinen sijoittaja on niin huolestunut homekoulujen aiheuttamista haitoista, että hyvää hyvyyttää sijoittaa rahansa tällaiseen toimintaan. Rahan odotetaan tuottavan. Jos pirullisesti ajattelee, niin eikö kaupungin olisi kannattanut pitää näin tuottava sijoitustoiminta itsellään?
Koulujen myynti on vain yksi merkki siitä ajasta, jossa elämme. Julkinen on ajettu ahtaalle ja yksityinen pääoma mellastaa kaikkialla siellä, mistä voi hyötyä ja missä sille annetaan tilaa. Tässäkin tapauksessa riskin kantaa julkinen sektori ja hyödyn saa sijoittaja. Ja jos toisin käy, niin silloinkin julkinen sektori huudetaan hätiin. Niin kävi Yhdysvalloissa asuntoluottokriisissä ja Suomessa 1990-luvu pankkikriisin aikana. Voitot ovat yksityisiä, mutta riskit yhteisiä.
Neljäkymmentä vuotta sitten itäblokin maat Neuvostoliiton johdolla miehittivät Tsekkoslovakian, kun se haki omaa tietään ulos totalitaarisesta hallinnosta. Vaikka miehitystä paheksuttiin laajasti, Suomessa ainoastaan SKP:n ja SKDL:n johtajat Aarne Saarinen ja Ele Alenius uskalsivat tuomita miehityksen. Muut puolueet leikkivät kuurupiiloa tiedotusälineiden kanssa.
Nyt Venäjällä on vallassa Kokoomuksen veljespuolue. Mutta en ole huomannut, että Kokoomuksen johtaja Jyrki Katainen olisi tuominnut miehityksen. Kuitenkin puolue retostelee suoraselkäisyydellään ja eduskunnan täysistunnoissa esimerkiksi Kimmo Sasi ja Ben Zyskowicz purkavat kolmenkymmenen vuoden takaisia traumojaan valittaessaan., kuinka heitä vainottiin ja kuinka Suomi rämpi suomettumisen suossa. Nyt on jostain syystä hiljaista?!
Ei muuta, puheenjohtaja Katainen, kuin luuri kouraan ja presidentti Medvedeville tai pääministeri Putinille soittamaan. Kyllä nämä miehet varmaan veljespuoluettaan kuuntelevat.